The Iron Giant – Rautajätti

1999, 1t 30min, K7, animaatio/seikkailu/scifi

Ohjaus: Brad Bird

Käsikirjoitus: Brad Bird, Tim McCanlies & Brent Forrester, perustuen Ted Hughesin romaaniin The Iron Man: A Children’s Story in Five Nights (1968)

Äänirooleissa: Eli Marienthal, Vin Diesel, Jennifer Aniston, Harry Connick Jr., Christopher McDonald, James Gammon, John Mahoney & M. Emmet Walsh

Katsottavissa: Vuokrattavissa muun muassa Viaplaysta & Google Playsta

Kategoria: Suositus, tattis Variksenpönttö!

On vuosi 1957. Merikapteeni on hurjassa aallokossa, kunnes pelastus saapuu lähestyvän majakan muodossa. Mitä lähemmäs valoa merikapteeni pääsee, hän huomaa että tällä majakalla on kaksi silmää ja päälaella antenni. Rautajätti (äänenä Vin “Dom” Diesel) on saapunut maahan.

Rautajätti jäätyy mainettaan parempaan osavaltioon, eli Yhdysvaltain koillisosassa sijaitsevaan Maineen ja tarkemmin vielä Rockwellin kaupunkiin. Mainessa asustelee yhdeksänvuotias Hogarth Hughes (Eli Marienthal), yhdessä yksinhuoltajaäitinsä Annien (Jennifer Aniston) kanssa.

Hogarthilla on erittäin vilkas mielikuvitus mutta vähän ystäviä. Kun Hogarth pelastaa metallia puputtavan robotin ilkeän sähkölaitoksen kynsistä, kaksikko löytää yhteyden ja toisistaan kenties sen tärkeimmän: parhaan ystävän.

Rautainen jätti on kuitenkin onnistunut aiheuttamaan kömpelyydellään ja ruokahalullaan sen verran huomiota pitkin kyliä, että se saa, yhdessä Hogarthin kanssa, peräänsä charmikkaan, mutta lievästi korruptoituneen valtion agentin Kent Mansleyn (Christopher McDonald).

Leffatutkan pojat katseli jaksoa varten elokuvan alkuperäisillä, englanninkielisillä äänillä, mutta annetaan tähän väliin vähän kunniaa myös suomenkieliselle dubbaukselle, jossa pääosia ääninäyttelevät Max Wiberg (Hogarth), Juha Hyppönen (Rautajätti), Heikki Sankari (Kent), Kari Mattila (Dean McCoppin) ja Irina Björklund (Annie).

Rautajätti oli parikin Oscaria urallaan voittaneen Brad Birdin (Ihmeperhe-elokuvat & Rottatouille) ensimmäinen pitkä animaatio-ohjaus. Herra rustasi käsikirjoituksen yhdessä Tim McCanliesin ja Brent Forresterin kanssa. Forrester ei ole saanut työstään tunnusta esim. lopputeksteissä, mutta Tutka huomioi hänet! Kolmikko muutti brittiläisen Ted Hughesin lastenkirjan tarinaa jonkin verran, mutta Hughesin ja Sylvia Plathin tytär Frieda Hughes hyväksyi animaatioversion. Silmäniskuna ja kiitoksena kirjailjalle, Hogarthilla ja Anniella on elokuvassa suhteellisen tuttu sukunimi.

Aliarvostettu ja hieman unholaan jäänyt The Iron Giant on kasvattanut arvostustaan vuosien varrella, mistä kertoo jotain sija 239 IMDb:n top 250 -listalla sekä Rotten Tomatoesin tomaattimittarin (kriitikot) näyttäessä 96% tuoreutta ja popkornimittarinkin (yleisö) 90%.

Jos haluaa tekstitykset tai jopa suomenkielisen dubbauksen käyttöönsä, Rautajätin voi tätä kirjoittaessa vuokrata useammasta eri palvelusta, mutta jos englanninkielinen versio ilman tekstityksiä kelpaa, niin animaation voi katsella myös ilmaiseksi verkosta.

Juuson arvio: "Rautajätillä on erityinen paikka minun elämässäni, koska pentuna katselin sitä todella paljon. Se oli myös leffa, jolle muistan itkeneeni ensimmäistä kertaa ikinä! Tarina, animaatiotyyli ja tematiikka loistavat tässä elokuvassa ja tämän pitäisi ehdottomasti olla tunnetumpi elokuva. 8,6/10”

Sakun arvio: “Siitä on piiitkä aika kun näin Rautajätin edellisen kerran. Luulen, että kattelin sen nyt ensimmäisen kerran ihan alkuperäisäänillä, tuli muun muassa täytenä yllätyksenä että Jennifer 'Rachel' Aniston on Hogarthin äidin Annien äänenä. Rautajätti on sopivan mittainen animaatio, missä on vähän jokaiselle jotakin, eli maistuu hyvin näin ‘aikuisenakin’. Hogarth on sympaattinen päähahmo, kenelle toivoo kaikkea hyvää. Mitään spoilaamatta, tämä scifianimaatio on yllättävänkin koskettava. Annan jättilöiselle arvosanaksi 8,2/10 ja lupauksen että katson sen taas jonkun vuoden päästä.”